Slider

Ensimmäiset viikot vauvan kanssa ♥

7.2.2019

Joulukuun 16. päivä elämä muuttui täysin, kun meidän pieni poika päätti pitkän odotuksen jälkeen saapua maailmaan. Laskettu aikahan olisi ollut vasta 28. päivä, mutta poitsu halusi ottaa parin viikon varaslähdön ja saapua vähän aikaisemmin. Toki tän äidin sen viikkoisella rehkimiselläkin oli varmaan osuutensa asiaan: jouluostoksilla juoksentelua, lahjojen väsäilyä ja joulusiivoilua, mikä varmaan hoiti myös osuutensa siinä, että synnytys käynnistyi ajoissa - fiilikset nimittäin kyseisellä viikolla oli usein sellaset että pitäsköhän hidastaa tahtia, mutta njääh, kyllähän niitä joulujuttuja piti hommailla. 

poitsu8  
Pojan syntymä

Kaiken kaikkiaan pojan syntymä meni hyvin. Mielenkiintoista oli vaan se, että supistusten alkaessa  keskellä yötä, oltiin yli 100 kilometrin päässä meidän synnäristä, enkä mä ollut ihan varma aluks siitä, että pitääkö meidän nyt lähteä ajamaan Seinäjoelle vai ei, mutta noh, onneks sit lähdettiin. Supistelut ja pitkä automatka oli ihan mielenkiintonen yhdistelmä ja Seinäjoella kotona ehdittiin käydä kääntymässä sen verran, että pakkasin sairaalakassin vaan nopsaan (kun tätäkään ei ollut voinu tehdä valmiiks, kun en ollut varautunut, että poika syntyis niin ajoissa) ja sitten ajettiinkin heti synnärille. Tästä voisin ehkä jossain vaiheessa kirjoittaa tarkemminkin, sillä olis kiva saada itsellekin parempaan muistiin koko tapahtuma. 

Poika syntyi sunnuntaina 16.12. kello 11:45 ja painoa oli 3754g ja pituutta 51cm. Raskausviikkoja oli tässä vaiheessa 38+2, joten vauva olikin jo tosi hyvän kokonen, vaikka mun maha ei mitenkään suuri missään vaiheessa raskautta ollutkaan. Tosin näin jälkeenpäin kuvia katsoessa, kyllä se masu vaan olikin aika iso. 

Yksi elämän ikimuistoisimpia hetkiä varmasti olikin se, kun kuuli pojan itkun ensimmäistä kertaa ja sai hänet rinnalle. Voiko rakkaampaa ollakaan! ♥

varpaat4
Ensimmäiset päivät kotona

Osastolla vietettiin kaks yötä. Luojan kiitos, että päästiin nopeasti kotiutumaan, sillä osastolla en saanut nukuttua kunnolla ja sinä yönä, kun synnytys käynnistyi, niin en todellakaan nukkunut silmäystäkään. Oli ehkä maailman oudointa lähteä osastolta vauvan kanssa. Heitinpä ehkä jotain läppääkin siinä kohtaa, että eikö tässä nyt pitäs joku vartija kävellä perässä, joka varmistaa, että tehdään kaikki oikein. Haha! 

Ekoina päivinä oli ihan järjettömän väsynyt. Kuljin ihan zombina ja peiliin katsoessakin totesin, että näyttääpä haamulle. Ekoina päivinä poika hyvin pitkälti vain nukkui koko ajan ja heräili välillä syömään. Imetys ei heti ollutkaan niin helppoa kuin olin kuvitellut, mikä todellakin aiheutti stressiä. Onneks sekin sitten alkoi pikkuhiljaa sujua. Olihan siinä opettelua kummallekin. Elettiin todellisessa vauvakuplassa, johon kuului aikamoista tunteiden vuoristorataa: välillä itkettiin ja sitten taas naurettiin. Meillä kävi myös paljon vieraita, mikä oli todellinen piristys muuten niin väsyneisiin päiviin. Eetukin piti heti pojan synnyttyä viikon virallista isyysvapaata ja sitten hänellä oli viikko lomaa töistä, mikä kyllä helpotti, kun oli joku koko ajan huolehtimassa esim. ruoanlaitosta. 

poitsu23
Joulu 

Päästiin viettämään myös joulua pienenä perheenä pojan kanssa. Jouluks ajeltiin meille kotikotio Ikaalisiin, mikä oli ihan superhyvä ratkasu, sillä kaikki ruuat sun muut oli valmiina, eikä tarvinnut stressata mistään ylimääräsestä. Tälle jouluhöperölle ois ollu aika ankeeta viettää joulu Seinäjoella kolmistaan, jossa ei ois ollut mitään ruokia valmiina, eikä varmaan edes sitä perinteistä joulun tunnelmaa. Joulu menikin onnellisessa väsymyssumussa ja poitsukin sai pari ihanaa lahjaa!

varpaat3
Ensimmäiset viikot

Ensimmäiset viikot ovat menneet hurjan nopsasti. Ikää sunnuntaina tuleekin jo kahdeksan viikkoa ja ensviikolla on 2kk neuvola! Lauantaina on myös tiedossa pojan ristiäiset, joita ollaan ahkerasti järjestetty viimeaikoina. Hassua, että pian meidän pojalla on ihan oma nimi - saas nähdä osataanko kutsua häntä olenkaan kyseisellä nimellä vai jääkö lempinimet vielä tiiviiseen käyttöön. 

Viikonloput ollaan vietetty hyvin pitkältä mun kotikotona poitsun mummulassa, jossa on onneks pojalle riittänyt muitakin sylejä kuin äitin tai isin. Oon ollut flunssassa jo jonkin aikaa (eka kuumeessa, sitten kauheessa yskässä, seuraavaks kurkkukivussa ja sitten ilmesty nuha), mikä on pienen vauvan kanssa ollut aika väsyttävää, kun on pakko jaksaa, vaikka oma vointi ois ollut ihan ojan pohjalla. Nyt onneks ollaan jo voiton puolella, eikä flunssa tarttunut vauvaan, mitä vähän pelkäsin. 

Pojan kanssa ollaan tehty myös kauppareissuja ja käyty ihan ekaa kertaa lastenneuvolassa kuuden viikon iässä. Öiset unet on ihan ekoihin viikkoihin nähden pidentyneet niin, että tämäkin äiti saa jo öisin tarpeeks unta ja jaksaa päivisin hyvin touhuilla. Myös imetyksestä on tullut superhelppoa alun vaikeuksiin verrattuna. 

Ekat viikot oli todellakin haastavia, mutta silti niin ikimuistoisia ja ainutlaatuisia!

poitsu1

Niin vaan on elämä lähtenyt käyntiin vauvan kanssa. Eikä meillä oo enää pientä vastasyntynyttä vaan iso vauva jo, joka kasvaa ihan hurjaa vauhtia! ♥  Kuvissa on meidän pieni reilu kolmeviikkoisena - nyt jo on kuvien bodykin jäänyt pieneksi.

Noin, nyt on blogi taas herätelty eloon. Ekat viikot vauvan kanssa halusin pyhittää ihan vaan vauvalle. Nyt taas oon alkanut kaivata arkeen myös pieniä omia juttuja, joista blogi on ehdottomasti yks. Haluan taltioida näitä hetkiä vauvan kanssa ajoittain blogiin ja tätä kautta tulee saatua ajatukset talteen ja pikkusesta normaalia enemmän kuvia. 

Blogi tulee varmasti olemaan hyvin vauvapainotteinen, sillä meidän pienokainen niin iso elämää. Kuitenkin tulee jatkossa olemaan ehdottomasti höpinöitä myös sisustus- ja kauneusjutuista ja heii, toiveita postauksien suhteen saa myös laittaa!

2 kommenttia:

Theme Designed By Hello Manhattan

Your copyright

Your own copyright